tiistai 20. maaliskuuta 2012

Akkojen murheita

Miehet huomio!!! Teitä ei kiinnosta tämä teksti. Oikeesti. Joudutte polttamaan silmänne jos luette.



Mä perustin blogin, että voin kertoa semmoisista asioista, jotka on sillä hetkellä ajankohtaisia mun elämässäni, ja jotka saa mut hyvälle tuulelle. Haluan kirjoittaa hyväntuulista tekstiä, joka sais ihmiset ees vähän hymähtämään, edes joskus. Ikävä kyllä tällä hetkellä mulla on erittäin vähän semmosia asioita, jotka oikeesti olis mainitsemisen arvoisia, koska mähän käyn vaan koulua, tuun kotiin ja syön. Ja tuskin teitä kiinnostaa tietää aina mitä oon syönyt ja mitä juonut. (Tänään söin muuten tortillalasagnea, NJAMSKIS!)

Mutta. Ikävä kyllä on yksi aihe mistä kirjoittaa, enkä oo kovin ylpeä tästä. Ja oikeestaan oon aika surullinen, koska ei oo mitään muuta kirjoitettavaa kun tää aihe. Mutta koska suuri osa tän blogin lukijoista on naisia, luulen, että tää aihe ei oo mikään tabu, eikä aiheuta ihan älyttömästi pahennusta. Jos joku kokee olevansa jotenkin herkkämielinen, eikä osaa vitsailla ronskisti, kannattaa ehkä mennä lukemaan jotain toista postausta, tää on vähän mauton.

Mutta tosiaan. Oon joulun jälkeen miettinyt jo ties kuinka kauan, että pitäis varata aika gynelle. Oon vaan siirtänyt ja siirtänyt sen varaamista, mutta nyt päätin hoitaa asian pois alta (kirjoitin ensin että nostaa asian pöydälle, mutta tää viittas ehkä vähän liikaa, nojoo...). Ollaan lähdössä Rukallekin parin viikon päästä, niin halusin sen hoidettua mahdollisimman nopeasti pois alta. 

Menin sit katteleen vapaita aikoja netissä, ja kaikki muut ajat oli varattu pitkälle pitkälle, sinne meidän reissun jälkeiselle ajalle ja myös sen aikana oli muutama vapaa aika. Huomasin, että huomenna on yksi ainoa vapaa aika. Siinä oli pakko olla jokin vikana, koska miksi muuten se aika olisi ollut ainoa vapaa pitkiin aikoihin. Katsoin lääkärin nimen. Joo'o. MIES.

No asiaa sen enempää miettimättä, päätin varata ajan. Mutta jälkeenpäin mieleen tulvahti kysymyksiä, jotka olivat ihan kauhistuttavia, jotka jaoin kavereiden kanssa, joiden takia meinasin lirauttaa lusikallisen jos toisen housuun, ja nyt en tiedä todellakaan, miten pidän pokan huomisella vastaanotolla.
Suuria ajatuksia aihealueen tiimoilta heräsi aika paljon:"Onko pettämistä, jos menee toisen miehen räplättäväksi?" "Mitä jos se on joku kauhee pervo!" "Ei kai se oikeesti laita sormiaan... sinne." "Mä en tiedä haluunko että meet ollenkaan." 

Yleensä tommosissa fyysisesti latautuneissa hetkissä ollaan tunnettu jo vähän pitempään, tai joissain tapauksissa ollaan juotu parit drinksut ja juteltu mukavia ja sitten siitä jatkettu iltaa yhdessä. Mutta tää mun huomisen deitti on niitä ns. "nopean toiminnan miehiä", jotka huutaa nimeltä, vie huoneeseensa, käskee ottamaan housut pois ja sen enempää kyselemättä ryhtyy räpellyshommiin. Tämän asian tiimoilta sain loistoehdotuksen: "Ota sinne pullo viiniä, ja ehdota et jos voisitte tutustua hetken toisiinne ennen varsinaista toimenpidettä!"
Niin hyvä idea, jopa toteutettava.


No, se siitä kauhistelusta :D Ja siis kunnioitan kyllä hurjan paljon miesgynekologeja, koska oikeesti kuka mies jaksais tosissaan kuunnella sitä kun naiset tulee päivästä toiseen avautumaan menkoistaan ja henkilökohtaisesta elämästään, eikä mistään miesten jutuista. Oikeestaan aika surullista :( Voisin viedä sille jonkun viinipullon lohdutukseksi, koska aika hämmentävän ammatin on mennyt valitsemaan. En mäkään jaksais kuunnella mitään jätkien inttijuttuja päivästä toiseen, ihan täysin verrattavissa menkkakeskusteluihin. 

Tähän loppuun vielä todella hämmentävä ja kauhistuttava tositarina, jonka siivittämänä on mukavaa painua yöpuulle.
Tasan vuosi sitten kun kävin vastaavalla tohtorilla viime kerralla, munasarjoistani tutkittiin ultraäänellä, onko niissä muutoksia. No, ei siinä mitään, kaikki oli kunnossa ja sain ultrakuvat mukaani. Se oli semmoinen saman näköinen musta filmikuva kun sikiön ultrassakin. 
Menin sitten viikon päästä reippain mielin Kelaan viemään jotain lappua palautettavaksi. Ojensin lapun Kelan rouvalle, ja lapun välistä sujahti hänen työpöydälleen kuva rakkaista munasarjoistani :---) Siinä sitten ihastelimme, kuinka kivalta ne näyttävätkään. 
Okei toi loppu oli valetta. Juoksin ulos enkä katsonut taakseni.

Hyvää yötä ja anteeksi. Jatkossa jotain muuta.












2 kommenttia:

  1. voi ei abbe! toivottavasti sun ja herra gynekologin treffit menee hyvin! <3 sori. :D hmm tuli mieleen et munki pitäis varata aika..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ähihi :DD Mä pidän huolta, et kaikki menee hyvin <3

      Poista