torstai 29. maaliskuuta 2012

Nuuskamuikkunen vauhdissa

Mahtava päivä taas, en oo tehnyt suoraan sanottuna yhtään mitään! Ainoat ponnistelut on tapahtuneet aamupalan metsästyksen parissa, muuten oon pyhittänyt koko päivän ainoastaan heräämiseen. Ihanaa! Mutta oli myös aika pelottavaa, koska menin eteiseen, ja ovi oli auki!! Siis ei auki silleen että se ei olis ollu vaan lukossa, vaan ihan kunnolla auki... HYI.

Sain taas töitä. LISÄÄ töitä. Eli nyt voi virallisesti sanoa, ettei koiran hankkiminen oo kaukainen haave, vaan se tosiaan tulee toteutumaan kesällä, khihii! Pääsin kesätöihin terveyskeskukseen, sinne samaan paikkaan missä olin harjoittelussa tammi-helmikuussa. Sitten teen ohella vielä kahta keikkatyötä, jotka jatkuu koulun alun jälkeen syksyllä. Tuolta toisesta paikasta on tullut tänäänkin jo kolme tekstaria, mutta ikävä kyllä ne keikat ei sopinu aikatauluun. Mutta nyt onkin vähän kiirettä tässä parin viikon sisään, kun huomenna on lähtö tuutorikoulutukseen, ollaan siellä yö, sit tuparit Tampereella, ja tiistaina lähetään Rukalle! Vois jopa harkita shoppailureissua pitkästä aikaa :D Kunhan nyt tuolta Rukalta selvitään!

Kävin eilen hakemassa tuparilahjaksi saadulla Pentikin lahjakortilla vihdoinkin jotain kivaa!


Vaasi toki etsiskelee vielä omaa paikkaansa, ja aion hankkia lisää kukkia siihen, mutta nää sain lahjakortilla ostettua. Kiitos murut <3

Aattelin vihdoinkin pitää hiuksia auki, koska en oo vielä oikein tottunut katteleen näitä aukinaisena. On pieni kutina siitä, et värjään noi isoimmat väriläiskäraidat piiloon, koska ne ei ihan miellytä kyl silmää...

Näitä katsellessa alkaa jostain syystä soimaan päässä Blackandyellowblackandyellow 

Tää on merkki siitä, et kannattaa harjata hiukset ees kolmen päivän välein, vaikka pitäiskin nutturaa päässä koko ajan.

Näin kiinni pidettynä ne ei oikeesti ees oo pahat. Aukinaisena osa raidoista on vähän liian paksuja ja oransseja.

En oikeesti vaan osaa siivota. Sori äiti.



Mulla on suuren suuri dilemma; pitäiskö pitää toi nuuskamuikkushattu vai lähettää takas, kun tilasin vähän asioita hm:ltä enkä tiedä lähettääkö vai ei... Toi on kyllä hassu :D
Paita on myös hm:ltä tilattu, ja sen pidän varmasti.

Pitsinen mekko Bubbleroomista
En tiiä miks oon kiukkuisen näköinen. Ehkä siks kun vaaleenpunaset sukat ei oikein sovi kuvaan.

Mutta nyt kyllä odotan eniten kaikista sitä, että pääsen lauantaina kotiin sieltä koulutuksesta. Sen jälkeen tuun nopeeta kotiin ja suihkuun, painelen vaikka tukka märkänä asemalle ja puksuttelen manseen, ja aaaah tytööööt <3 Earth hour -bileet tiedossa <3 On sitä ennenkin bailattu valot sammuksissa, asian molemmissa merkityksissä!

Nyt adios palleroiset, rupeen valmistautumaan henkisesti ja fyysisesti viikonloppuun. 
<3







lauantai 24. maaliskuuta 2012

You lucky, lucky thing!

Onko ihanampaa tapaa aloittaa lauantai, kun makoilla kolme tuntia sängyssä ja heräillä kaikessa rauhassa? Heräsin joskus ysiltä, ja nyt kello on puoli 12, enkä todellakaan aio nousta vielä tuntiin! Miksi kiirehtiä, kun ei oo kiire mihinkään?

Mulla menee tällä hetkellä tosi hyvin. "Kel' onni on, se onnen kätkeköön". Jos joku sattui kattomaan Iholla-ohjelmaa pari päivää sitten, niin siinä oli samanlainen olo tällä yhdellä naisella. Oli muuten eka jakso jonka katoin, ei tuntunu ihan omalta sarjalta ehkä :D Mutta siis tää nainen oli tosi onnellinen, ja sitä hävetti näyttää se muille. Ja mulla on kans samanlainen olo, en kehtaa tuulettaa kun menee hyvin! Miks? On ehkä semmonen olo, että jos jollakin menee huonommin kun mulla, niin se saattaa ärsyttää tai jopa masentaa, jos rupeisin hehkuttamaan omaa hyvää oloani. 



Kävin eilen kampaajalla, jolla oli suuri visio mitä mun hiuksille tehdään. Avainsanalla "Jenni Pääskysaari", eli semmoset liukuvärjätyt raidat! Onhan nää aika kivat, mutta toiselta puolelta tuli vähän liian vaaleeta liukuvärjäystä :D Ei se mitään, korjaillaan jossain vaiheessa vähän vaaleenruskeemmaksi. Mutta kiharoissa ja  ponnarilla hiukset näyttää tosi hyvältä! Ja juurikasvu on nyt hevonkuusessa, sen takia tuli aamupahoinvointia aina peiliin katsoessa. 

Kun pääsin istahtamaan kampaajan tuoliin, niin puhelin soi. Jee, sain töitä! :) Ihan huikeet fiilikset kieltämättä, koska rahaa ei todellakaan ole liikaa tämmöisessä elämäntilanteessa. Ja sille todella olis käyttöä opiskelun ohella. Elän muutenkin yli varojeni, enkä tykkää pyytää vanhemmilta rahaa, joten työnteko sopii oikein hyvin tähän tilanteeseen :) Hihii! Ja kaiken kukkuraksi pääsen tekemään vielä semmoista työtä, joka ei liity tulevaisuuden ammattiini ollenkaan, vaan vaatteisiin, kenkiin, laukkuihin, koruihin, AAH (En mee mihinkään tehtaalle missä niitä valmistetaan, vaan siis ihan myymälään)! Jotenkin tavallaan helpottavaa tehdä jotain mikä oikeesti kiinnostaa ja on ehkä vähän rennompaa kuin hoitoalan hommat. Ei sillä etteikö hoitoala kiinnostaisi, mutta mukavaa tasapainoa välillä, ettei kaikki liity loppuelämän ajan vaan hoitamiseen!

No ei nyt ehkä sentään...

Ja ens viikon viikonloppuna pääsen rakkaiden mussukoiden kanssa juhlimaan tupareita Tampereelle, en malta odottaa! On kauhee ikävä tyttösiä, joita näkee nykyään ihan liian harvoin :/ Mutta hyvä että edes silloin tällöin kun ei ollenkaan... Olin lukevinani jotain beerbongista facebookissa, kuulostaa lupaavalta :D Meillä on kyllä aina ihan huippua kun nähdään, ollaan niin hulluja <3

Sen jälkeen tarvii oottaa vaan pari päivää, niin lähetään E:n ja meidän vanhempien + tuttavaperheen kanssa Rukalle! En malta odottaa, en oo lautaillut niiiiin pitkään aikaan! Toivottavasti kukaan Antti Autti ei tuu kattomaan kun treenaillaan niitä helppoja rinteitä E:n kanssa, joka pääsee ekaa kertaa laudan päälle tolla reissulla :D Oon varmaan itekkin siellä naama hangessa koko ajan, kun viime kerrasta on niin pitkä aika. Ja jos se Autti siitä ohi sattuis menemään, niin silloin kyllä olis ihan hyvä ollakki naama hangessa, ettei se näkis kuka ei osaa laskee... Ollaanhan me sentään juteltukin sen kanssa viime Rukan reissulla, Risto Mattilaa unohtamatta ;DD Good times...

Ja Rukan jälkeen tatuointi!
Ääh noniin, nyt loppuu tää hehkutus! Mutta ei oo väärin hehkuttaa silloin kun on jotain hehkutettavaa. Harvoin on lähes kaikki mallillaan, niin sitten pitäis olla nöyränä ja mutista että "no on tässä asioita jotka on huonostikin". Ei onnistu! Huomenna asiat voi olla ihan toisin, mistä sitä tietää onko huomenna kaikki mallillaan.
Jos haluaa nostaa hyvää mieltään, kannattaa vierailla täällä:




"That's the best revenge of all: happiness. Nothing drives people crazier than seeing someone have a good fucking life." - Chuck Palahniuk





torstai 22. maaliskuuta 2012

Sluibailua ennen tenttiä

Hihihii, täällä teitä tervehtii maailman reippain koululainen!
Tälläkin hetkellä olisi ihan paikallaan lukea anatomian tenttiin, mutta paljon parempaakin tekemistä löytyy, esim kindermunan syönti.

Sain tommosen hienon barbapapa-hahmon, ja se oli näköjään joku merkki siitä, että mun ei todellakaan pitäisi tehdä nyt mitään muuta kun lukea.



Toi olis hienoa kangasta! Jos joku haluaa tehä tommosen silmän hermoihin liittyvän kankaan, niin mielelläni ostaisin sitä!

Nauratti kun tohon on pistetty oikein huutomerkkejä; PIMEÄSSÄ KAIKKI KISSAT OVAT HARMAITA!!!!!!!! MUISTA!!!

Ollaan oltu hereillä myös luennolla. Henna askarteli mulle tommoset yli päheet viikset viime kerralla! 
Eiköhän se tentti mee ihan hyvin kun näin hienosti on valmistauduttu.



Oon kyllä niin huojentunut kun tää tentti on ohi. Sitten pitäis taas alkaa lukemaan seuraavaan, joka on tiistaina. On tää semmosta että huhhuh. Mutta hei, onneks pääsin sentään siitä uusintatentistä läpi, ei oo se enää vaivoina! Jee hyvä minä!
 Olin tänään työhaastattelussa, huomenna saan tietää kuinka kävi ;) Sönkötin kyllä pikkasen, mutta huomennahan se selviää että oliko se kohtalokasta sönkötystä.
Olin aamulla niin jännityksissä, että unohdin avaimetkin kotiin :D Onneksi naapurin mies oli kotona, ja sillä on meille vara-avain. Meinas vaan tulla pikkasen kiire! Onneks ehdin ajoissa!

Ja toivon todella et saisin sen työn, koska oon ihan rahaton. Huomenna pääsen onneksi kampaajalle! En oo käynyt puoleen vuoteen, ehkä on ihan hyväksi käydä välillä tuhoamassa hamppulatvat. Oi että, mä niin nukahdan siihen tuoliin... AAH. 

Sori tämmönen puoliturha postaus, yritän tässä vaan vältellä tota lukemista...
Koulu on kiva, ja tentti.




tiistai 20. maaliskuuta 2012

Akkojen murheita

Miehet huomio!!! Teitä ei kiinnosta tämä teksti. Oikeesti. Joudutte polttamaan silmänne jos luette.



Mä perustin blogin, että voin kertoa semmoisista asioista, jotka on sillä hetkellä ajankohtaisia mun elämässäni, ja jotka saa mut hyvälle tuulelle. Haluan kirjoittaa hyväntuulista tekstiä, joka sais ihmiset ees vähän hymähtämään, edes joskus. Ikävä kyllä tällä hetkellä mulla on erittäin vähän semmosia asioita, jotka oikeesti olis mainitsemisen arvoisia, koska mähän käyn vaan koulua, tuun kotiin ja syön. Ja tuskin teitä kiinnostaa tietää aina mitä oon syönyt ja mitä juonut. (Tänään söin muuten tortillalasagnea, NJAMSKIS!)

Mutta. Ikävä kyllä on yksi aihe mistä kirjoittaa, enkä oo kovin ylpeä tästä. Ja oikeestaan oon aika surullinen, koska ei oo mitään muuta kirjoitettavaa kun tää aihe. Mutta koska suuri osa tän blogin lukijoista on naisia, luulen, että tää aihe ei oo mikään tabu, eikä aiheuta ihan älyttömästi pahennusta. Jos joku kokee olevansa jotenkin herkkämielinen, eikä osaa vitsailla ronskisti, kannattaa ehkä mennä lukemaan jotain toista postausta, tää on vähän mauton.

Mutta tosiaan. Oon joulun jälkeen miettinyt jo ties kuinka kauan, että pitäis varata aika gynelle. Oon vaan siirtänyt ja siirtänyt sen varaamista, mutta nyt päätin hoitaa asian pois alta (kirjoitin ensin että nostaa asian pöydälle, mutta tää viittas ehkä vähän liikaa, nojoo...). Ollaan lähdössä Rukallekin parin viikon päästä, niin halusin sen hoidettua mahdollisimman nopeasti pois alta. 

Menin sit katteleen vapaita aikoja netissä, ja kaikki muut ajat oli varattu pitkälle pitkälle, sinne meidän reissun jälkeiselle ajalle ja myös sen aikana oli muutama vapaa aika. Huomasin, että huomenna on yksi ainoa vapaa aika. Siinä oli pakko olla jokin vikana, koska miksi muuten se aika olisi ollut ainoa vapaa pitkiin aikoihin. Katsoin lääkärin nimen. Joo'o. MIES.

No asiaa sen enempää miettimättä, päätin varata ajan. Mutta jälkeenpäin mieleen tulvahti kysymyksiä, jotka olivat ihan kauhistuttavia, jotka jaoin kavereiden kanssa, joiden takia meinasin lirauttaa lusikallisen jos toisen housuun, ja nyt en tiedä todellakaan, miten pidän pokan huomisella vastaanotolla.
Suuria ajatuksia aihealueen tiimoilta heräsi aika paljon:"Onko pettämistä, jos menee toisen miehen räplättäväksi?" "Mitä jos se on joku kauhee pervo!" "Ei kai se oikeesti laita sormiaan... sinne." "Mä en tiedä haluunko että meet ollenkaan." 

Yleensä tommosissa fyysisesti latautuneissa hetkissä ollaan tunnettu jo vähän pitempään, tai joissain tapauksissa ollaan juotu parit drinksut ja juteltu mukavia ja sitten siitä jatkettu iltaa yhdessä. Mutta tää mun huomisen deitti on niitä ns. "nopean toiminnan miehiä", jotka huutaa nimeltä, vie huoneeseensa, käskee ottamaan housut pois ja sen enempää kyselemättä ryhtyy räpellyshommiin. Tämän asian tiimoilta sain loistoehdotuksen: "Ota sinne pullo viiniä, ja ehdota et jos voisitte tutustua hetken toisiinne ennen varsinaista toimenpidettä!"
Niin hyvä idea, jopa toteutettava.


No, se siitä kauhistelusta :D Ja siis kunnioitan kyllä hurjan paljon miesgynekologeja, koska oikeesti kuka mies jaksais tosissaan kuunnella sitä kun naiset tulee päivästä toiseen avautumaan menkoistaan ja henkilökohtaisesta elämästään, eikä mistään miesten jutuista. Oikeestaan aika surullista :( Voisin viedä sille jonkun viinipullon lohdutukseksi, koska aika hämmentävän ammatin on mennyt valitsemaan. En mäkään jaksais kuunnella mitään jätkien inttijuttuja päivästä toiseen, ihan täysin verrattavissa menkkakeskusteluihin. 

Tähän loppuun vielä todella hämmentävä ja kauhistuttava tositarina, jonka siivittämänä on mukavaa painua yöpuulle.
Tasan vuosi sitten kun kävin vastaavalla tohtorilla viime kerralla, munasarjoistani tutkittiin ultraäänellä, onko niissä muutoksia. No, ei siinä mitään, kaikki oli kunnossa ja sain ultrakuvat mukaani. Se oli semmoinen saman näköinen musta filmikuva kun sikiön ultrassakin. 
Menin sitten viikon päästä reippain mielin Kelaan viemään jotain lappua palautettavaksi. Ojensin lapun Kelan rouvalle, ja lapun välistä sujahti hänen työpöydälleen kuva rakkaista munasarjoistani :---) Siinä sitten ihastelimme, kuinka kivalta ne näyttävätkään. 
Okei toi loppu oli valetta. Juoksin ulos enkä katsonut taakseni.

Hyvää yötä ja anteeksi. Jatkossa jotain muuta.












sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Kinuskia villasukassa

E:llä oli perjantaina synttärit, joten aattelin olla hyvä tyttöystävä.

Toi Karhu tuolla takana ei oikeesti liity lahjaan, mutta voitte vaikka kuvitella että se liittyis! Pisteet nousee :D

Ostin kortin ilman mitään taka-ajatuksia, vaikka tätä katsellessa niiltä "taka-ajatuksilta" ei voikaan oikein välttyä.

Lahja sisältää aika paljon insidejuttuja, kuten herkkumunkki joka menee suoraan insideen, samoin lakupötköt meni oikeestaan heti insideen. Kortin sisältökin oli inside, mutta ei ihan kirjaimellisesti samalla tavalla kuin noi muut.

Nyt tänään on kahvittelupäivä. Pidätte mua varmaan ihan kauheena ihmisenä, jonka pitäis välittömästi pakata laukkunsa ja valaa jalkansa sementtiin ja hypätä järveen. En nimittäin kauheesti pidä kakuista. Kaikki mahdolliset herkut menee, mutta kakku ei oo kauheen hyvää. Tein silti b'day boyn toiveen mukaisen kakun.

Kinuskikuorrutus on pikkasen epätasainen, mutta tuskin se makuun vaikuttaa. 

Ja mitä olis kakku ilman karkkikoristeita. Onhan se hyvä että tekijäkin voi siitä ees jonkun osan syödä, kuorrutuksen ja karkit :D

Tossa tuli myös käytyä hämärän rajamailla. Tunsin, että villasukan pohjaan oli jäänyt jotain. Katoin että mitä siellä oli, ja siellä oli lattialle tipahtanutta kinuskia. Siinä hetken olin oikeesti aika syvällä, koska mietin, että oonko ihan ihmishirviö jos syön sen sieltä... Onneks palasin takasin maan pinnalle ja heitin sukat pesuun, näin alas sitä voi joskus vajota :DD Tuli vaan pieni epätoivo, kun olin ehtinyt jo kaapimaan kattilan tyhjäksi, ja enkä viittinyt sormellakaan vetästä tosta kakun päältä. 
Toi kakku on muuten aika ruma. Tai siis oikeestaan sehän on ihan tosi ruma. Onneks kaikki nykyään hehkuttaa kuinka sisäinen kauneus on tärkeintä. Toivotaan että toi kakku on hyvä seuramies, että se omalla persoonallaan kompensoi ulkonäkönsä puutteita.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. 
Ps. Tiistaina työhaastattelu, vaan enpä kerro minne ;--) Jihihii!




maanantai 12. maaliskuuta 2012

Wazzup summer!

Voi jessus, mä ehdin just kirjottaa pitkän avautumisen tähän, ja sit painoin ruksia :D Kunnon arkipäivän sankari.
Mutta tän pienehkön hiljaiselon selitän koulujutuilla ja tentteihin valmistautumisella. En oikeesti oo näin reipas, mutta pitää mennä uusimaan anatomian kolmosmoduuli, jonka stressipäissäni päätin syksyllä ottaa hylättynä ulos. "Ehkä ihan hyvä idea levätä hetki, keväällä jaksaa lukee kun aurinkokin paistaa ja on muutenkin parempi mieli." Vissiin sitten nii :D 

Mutta nyt oikeesti on parempi mieli. Koska nyt on kesä! Koska vuodessahan on tosiaan kaks vuodenaikaa, kesä ja talvi, ja nyt talvi näyttäis kovasti olevan ohi, joten kesä!!! YESSS!
Kesän merkkejä löytyy nyt niin monia, että sen on pakko olla ihan nurkan takana. Joku ukkeli pyöräili vastaan shortsit jalassa, ja melkein lensi turvalleen sohjoon. Onneks kesä olis kuivannut sen minkä kasteleekin, eikä se mies kaatunut. Mutta mun kengät sen sijaan oli vähän märähköt. Talvikengillä tuli heitettyä vesilintua, enkä koske niihin enää pitkällä kepilläkään. Kesä, here we come!
(Nää kuvat oli ihan pakko laittaa isoina, vaikka ne ei ihan ehkä sovi. Mutta ei se oo niin justiinsa.)


Ihan selkee kesä jo!

Älkää katsoko lumipenkkaa, vaan aurinkoa! KESÄ!

Okei no pihassa ei ehkä ollut ihan täysin kesä. Mutta kesäkengät tuo sen fiiliksen lumenkin sekaan!

Märät KESÄkengät Seppälästä

Angstisukat Monkista. Ei ihan kuvastanut kyllä päivän fiilistä, varsinkaan enkun tunnin hepulikohtausta :D
Ostin myös vähän vähemmän kesäkengät HM:ltä, josko näillä pysyisi lumi ja vesi kengän ulkopuolella.

Mahtavinta silti kesässä ja keväässä on ikkunat. Meidänkin ikkunasta ei huomannut aiemmin tota sotkua, mutta aurinko paljasti siinä nyt lukevan "TUOKAA KALJAA". 

Jos joku ei näistä kevät/kesätsemppauksista huolimatta oo nyt päässyt vielä kevättunnelmiin, ei tarvi kun avata youtube ja kuunnella tiettyä musiikkia.


                                           

Kevään merkki on myös se, kun E hukkasi lompakkonsa, ja oon nyt pari viikkoa toiminut maksumiehenä. Tänään tuli viesti: "Lompakko löytyi työpaikan parkkipaikalta!" Se oli tippunut sinne, hautautunut lumeen, ja nyt kun lumet suli, se paljastui sieltä :D KESÄ, YESSSSSSSSS!!!!!!!!!!
Ollaan lähdössä Rukalle pääsiäiseksi, toivottavasti saadaan nauttia siellä kuitenkin laskettelusta ihan normaalisti, vaikka vähän sulaneemmissa olosuhteissa. Ja voihan siellä rinteessäkin ottaa vähän väriä, jos jättäis toppatakin mökkiin ja pistäis bikinit päälle! Mikä jottei.

Nyt lukemaan anatomiaa intoa puhkuen, juuri niin kuin syksyllä ajattelinkin =) Hiphei!




lauantai 3. maaliskuuta 2012

Pohojalaanen ei tunne kipua. Ristus.

Täällä vaan istun ja jännitän. 
Enää 40 päivää niin tatuointi on kädessä.
Ja nyt mietin kauheesti sitä, että kestänkö kivun kuin mies, vai nössöilenkö.
Emla, puudutatko käteni jos pelkään?

Oi Emla, Emla! Yhyy... Oon niin nössö.

Toisaalta se kuuluis osaksi mun salaperäistä rituaaliani, joka liittyy koko tatuoinnin ottoon. Emla-geeliä on meinaan ennenkin tullut käytettyä, ah ihania lapsuusmuistoja! Toisaalta haluaisin kestää sen kivun ihan luomuna, mutta toisaalta taas säpsähtelen ja ruikutan varmaan koko ajan jos poikkean tästä alkuperäisestä suunnitelmasta. Vetäydyn neuvottelemaan asiasta vielä itseni kanssa.

Käytiin äsken kattomassa Härmä-elokuva. Se oli ihan hyvä, tulipahan selväksi mitä meirän tienoolla on tapahtunu silloon kun moon ollu vasta piliven reunalla kannustamas Mikko Leppilampea puukkoohipan voittohon! Mä en pidä Leppilammesta, mutta tossa se kieltämättä ensimmäistä kertaa sai vakuutettua, että se ei ookaan ihan turha näyttelijä.
Eikä toi Latekaan nyt mikään ihan pöllömpi ollu...


 Elokuvan jälkeen roolisuoritusten ja hurjan tarinan sijaan mietityttämään jäi, 
vilahtiko Laten 8====D yhdessä kohtauksessa.
Jos joku käy kattomassa, kertokaa mulle totuus.
(Mä olen niitä ihmisiä, jotka ei oikein jaksa keskittyä elokuvissa, ja sitten kun jotain tapahtuu, se menee vähän ohi. Kuten tällä tavalla.)

Mutta siis toivottavasti meidän pohjalaisten maine ei nyt koe mitään tappiota tän leffan myötä. 
Mä ainakin lupaan hoitaa oman osuuteni maineen puhdistamisesta, ja jätän jatkossa helavyöstä puukon kotiin. Tästä se lähtöö. Ja oon muutenkin tällä hetkellä istutettuna niin vieraaseen maaperään, ettei mun geenit pääse oikeuksiinsa, kun en voi kirmailla viljapelloilla pakarat paljaana. Jotenkin niin teennäistä tää kaupunkiasuminen.

Ja näin loppuun vielä lisätäkseni, toivottavasti pohjalaiset geenit auttaa myös ton tatuointiin liittyvän kivun pelon kanssa. Ainakin tossa leffassa ne oli aika ok sen asian suhteen että niillä törötti puukko olkapäästä. Ehkä tästä vielä selvitään.

Hyvää yötä, Ristus sentähä.









torstai 1. maaliskuuta 2012

Tärkeä hiihtolomakooste

Heipsuli hei!

Kakkostuparit tuli vietettyä, ja hiihtoloman aloitus tuli suoritettua oikein mallikkaasti! Ruoka, juoma, ja erityisesti seura oli oikein hyvää ;)

Pusipusiii <3

Seuraavana päivänä sain pikkusiskon kylään, ja olin kyllä ihan freesinä asemalla vastassa! Meillä oli kyllä oikein hauskaa, ja jumitettiin riemurasian sivuilla kattelemassa videoita. Täytyy kyllä myöntää, että sunnuntain ehdoton ykkösvideo oli tämä:


Mentiin sitten junalla Pohojam maalle maanantaina kun ei keksitty mitään tekemistä, ja katottiin koko junamatka Madventuresia. Ja tehdään tästä postauksesta nyt tämmönen videopainotteinen, ja linkitetään nyt näitä juttuja, joita on muuten ihan parasta katella junassa...



Yes. This is my pampers collection. Please show. Not enough....
Mitähän on mahdettu hokea koko hiihtoloman ajan :--D Yes...

Kotiin päästyämme päätin sitten vielä repäistä vajaan 7km lenkin, kaiken lisäksi juoksin koko matkan, enkä oo juossut sitten viime alkusyksyn jälkeen :D Että ei ihan hullumpi suoritus näin kylmiltään. Tarkoituksena ei ollut ees juosta, mutta sit jostain sitä sisua vaan pukkas niin paljon, että jalat vaan vei eteenpäin. Ei siinä sitten mitään pysähdelty. Ja nyt on lonkat niin kipeenä, että hyvä kun pystyin tänään käveleen kaupungilta kotiin :D

Seuraavana päivänä käväsin hiihtämässä. Mun ei ees tarvis kertoa siitä teille, mutta aluksi meillä oli jonkun mumman kanssa kunnon skaba. Vauhti oli yhtä kova, tai "kova", enkä meinannu saada ohitettua sitä millään. Sitten ylämäen jälkeen pääsin ohittamaan, kun se tais vähän hyytyä siihen. Se ohitus olis kyllä pitäny saada videolle, kun lähdin "luistelutyylillä" ohittamaan, näytin varmaan joltain lentoon lähtevältä pelikaanilta :D Räpyttelin käsillä ja huidoin sauvoilla, kun en meinannut pysyä pystyssä edes.
Sen jälkeen kun olin sitten kovalla vaivalla ohittanut mummon, joku mua just ja just olkapäähän oleva pikkutyttö ohitti mut luistellen. Siinä vaiheessa tuli aika selkeeksi, tekisinkö sen 3- vai 5km lenkin. 
Hullujen hommaa.

Hankin myös uuden kevyen takin kevääksi, koska mulla ei oo mitään tämmösen sään takkia.

Hei, en osaa siivota.


Mutta nyt tänä viikonloppuna meille on tulossa kunnianarvoisia vieraita, joita kutsutaan nimillä Äiti ja Isi!
Äiti tulee pe-la yöksi, ja iskä su-ma, koska se on menossa maanantaina johonkin kokoukseen etelään, ja sille tulee paljon helpommaksi lähteä meiltä kun ajella Poho Jam Maalta. Ja pääsevät sit molemmat kattomaan ekaa kertaa meidän uutta kämppääkin :)
Aika kivaa siis tiedossa loppulomaksikin!

Mutta nyt meen sänkyyn. Päätä särkee. En kyllä tiedä miksi.

Päänheilutuskuvat, sitä parasta viihdettä.