maanantai 30. tammikuuta 2012

That's the way, a-ha a-ha, i like it... UUSI KÄMPPÄ!

Heissan! En voi ees kuvailla tätä fiilistä mikä nyt on. MEILLÄ ON VIHDOIN UUS KÄMPPÄ! Tavarat on nyt tuotu tänne ja kaikkialla on tosi sotkuista, ollaan molemmat tulossa kipeiksi, väsyttää kauheesti ja on tosi paljon tekemistä vielä ennen kun tää paikka alkaa näyttää kodilta, mutta kaikki tarvittava kodin luomiseen on ainakin täällä paikan päällä. Kyllä tästä vielä hyvä tulee. 

Teen tässä tavaroiden löytäessä oman paikkansa, vähän paremman postauksen, jossa pääsette paremmin näkemään miltä täällä näyttää. Mutta kaikki aikanaan, en halua kuitenkaan näitä romuvuoria esitellä :D
Mutta muutama kuva kuitenkin, koska oon niin happy!!!

Oon niin onnellineeeen!


Sotkun keskellä onnellisia asukkaita!

perjantai 27. tammikuuta 2012

Nykyajan murheita

Voi pyhä sylvi sentään. Perjantai 13. tuli kaks viikkoa myöhässä. No okei, tää oli aika kesy epäonninen ketjureaktio, mutta silti pisti harmittamaan! Lähdin töistä ja menin kotiovelle. Siinä sitten hetken laukkua pengottuani iski paniikki; avaimia ei löydy mistään. No eipä siinä mitään, E pääsisi töistä kohta, niin hetken odoteltuani pääsisin sisälle. Ai niin, E:n työt loppuikin vasta kolmen tunnin päästä. Seuraava hyvä idea oli viedä itseni kahville ja näyteikkunashoppailemaan. No kappas, lompakko kotona (niin, näyteikkunashoppailu yleensä on loppujen lopuksi sitä "näyteikkuna"shoppailua). Soitin koulukaveria kaupungille, ja puhelin alkoi uikuttaa akun loppumista :) Ilman avaimia, ilman lompakkoa, ilman puhelinta. JES! Sain kännykän viimeisillä voimilla soitettua Ennille, joka pelasti mut, kun sain mennä niille odottelemaan E:n kotiutumista. Kiitos vielä hyvästä huolenpidosta ja karkeista! <3 Ja luojan kiitos avaimet löytyi lipaston päältä, eikä tarvinnut lähteä etsimään niitä ympäri kaupunkia!

Avain, miksi menet aina hukkaan! Etkä mahdu edes laukkuun!
!


Kai näin oli tapahduttava vielä hetki ennen muuttoa :D Meidän kämppä on nyt tosi muuttovalmiin näköinen, nukutaan täällä romukasojen keskellä. En kyllä näe mitään muutosta normaaliin, tämmöseltä täällä on ennenkin näyttänyt. 

Tuli tuosta tämänpäiväisestä mieleen viime keväänä tapahtunut tosi outo tapahtumasarja. Lähettiin kaupungille, mä olin menossa optikolle ja E jäi odottamaan parkkikselle, jonka jälkeen oltiin menossa kauppaan. Jätin luottavaisesti kännykän kotiin, koska ei mua oikeesti kukaan niin usein kaipaa että tarvisin yhden kauppareissun aikana kännykkää. Pääsin optikolta, ja menin parkkipaikalle. Autolle tullessani huomasin sen olevan tyhjä! Olin tosi hämmentynyt, koska E:n piti olla odottamassa siellä. Sitten aattelin että oliko hän lähtenyt jo kauppaan ilman mua, ja laittanu esim viestin ja olettanu et mulla on kännykkä matkassa. No eipä vaan ollut! Lähin kauppaan, ja kattelin kaikki paikat läpi. Ei näkynyt. Sitten mun oli vaan pakko juosta kotiin vajaa puoli kilsaa, ja kännykkään katsoessani, siellä oli kolme puhelua ja kaks viestiä, eikä mikään niistä ollut E:ltä :DD Mikä oli tämän koko postauksen opetus? ÄLÄ IKINÄ JÄTÄ MITÄÄN KOTIIN. (E oli muuten varaamassa parturiaikaa itelleen kun luuli mulla kestävän vielä pitempään siellä optikolla... Onneks sentään löytyi :D )

Nyt muuton jälkeen täytyy sitten varautua siihen, että joudutaan elelemään KAKSI viikkoa ilman nettiä! Kauhulla odottaen. Netti alkaa toimimaan vasta sitten jonkun ajan päästä, onneksi saadaan kai lainalle nettitikku, mutta se on ihan älyttömän hidas, ja hidas kone saa mut raivon partaalle. Onneks sentään telkkari toimii. Mitä voi tehdä ilman nettiä muuta kun katsella telkkaa? Tehdä käpylehmiä? Lukea Kalevalaa? Pyöritellä kepillä semmosta puista vannetta kadulla? Apua. Täytyy kysellä vanhuksilta että mitä ennen internettiä ollaan tavattu tehdä. Mä meinaan en tiedä mitään vastaavaa viihdykettä, sillä koko netitön aikakausi jonka oon elänyt, on kulunut barbeilla ja belville-legoilla leikkiessä. Vois soittaa äitille, että tuovat huomenna mulle vanhat lelut mukana, samalla kun tulevat auttamaan muutossa :D No hehheh. Ehkä oon jo niin iso tyttö, etten leiki enää barbeilla. Leikin bratzeilla.

Pirkka.fi tarjoaa hyviä ideoita kaikille, jotka eivät pääse nettiin:

Kiva soutuleikki
Hilpeistä leikeistä hilpein pumppuleikki
Joku mummon päälle hyökkäämis -leikki
Antoisia nettivapaita hetkiä kaikille!



maanantai 23. tammikuuta 2012

Amatsooni muuttohuuman kourissa

Hihii niin kivaa! Ollaan saatu tietää muuttoajankohta, päästään näillä näkymin roudaamaan tavarat uuteen kämppään sunnuntaina! :) Oon kyllä tosi tyytyväinen että saatiin joku ajankohta vihdoinkin selville, että uskalsi ruveta pakkaamaan. Mä pakkasin viikonloppuna jo melkein kaikki vaatteet, koska ne oli kiva vaan vetästä tuolta hyllyltä alas. Tänään laitettiin astiat laatikoihin. Vihdoin tää kaikki alkaa toteutua, oon hieeeeeman innoissani :)) Katotaan vaan niin jo keskiviikkona meillä on täällä enää paljaat hyllyt ja kaapit jäljellä, oon varmaan roudannu kaikki tavarat sinne uuden asunnon parkkipaikalle odottamaan viikonloppua. Pienet täpinät päällä!

Oon jotenkin jo aika kyllästynyt siihen kuinka kaikki jauhaa vaaleista Facebookissa. Ja siis varsinkin sen keskustelun sävy on aika... no voisiko sanoa noloa. Ja se on sitten kivaa, kun pääsee kirjottelemaan kunnon aivopieruja tonne kaikkien nähtäville ja kommentoitavaksi. Oikeesti.
 Mä olen kyllä tyytyväinen siitä, että taas on saatu keskustelua aikaan ihmisten asenteista, mutta samalla se on myös vähän surullistakin. Itseäni ainakin nolottaisi eniten juntti presidentti, joka ei osaisi nähdä erilaisuutta rikkautena. Ja jos presidenttiehdokkaana olisi ollut esimerkiksi fyysisesti rajoittunut henkilö, olisiko hänenkin ammattitaitoaan epäilty ja erilaisuuttaan arvosteltu? En haluaisi tietenkään rinnastaa näitä kahta asiaa, mutta niissä on erilaisuuden eri muotoja kuitenkin kummassakin. Olisi hienoa, jos unohdettaisiin ihmisten suuntaumukset, ja kiinnitettäisiin huomiota niihin asioihin, joilla oikeasti on väliä. 
Itse seison sen Suomen puolesta, jossa erilaisuus todellakin on rikkaus, eikä este millekään tekemiselle.

Noniin, nyt saa riittää tämä aihe, oli vaan pakko saada kommentoida :D Poistin puolet tekstistä mitä olin kirjoittanut, koska en usko että poliittinen kantani on mitenkään olennaista tämän blogin osalta. Oon vaan vähän surullinen siitä, että jotkut meistä nuoristakin voi olla niin ahdasmielisiä. Siinä herääkin sitten ihmetys siitä, mistä itsemurhaan tai syrjäytymiseen ajautuvat nuoret saavatkaan ajatuksensa, jos kerran esimerkiksi homoseksuaali ei voi ihmisten mielestä edustaa Suomea. Ei kovin kannustavaa epävarman nuoren kohdalla, vai mitä.

Loput presidenttikeskustelusta löydät omalta FB-etusivultasi.
Käytiin lauantaina Ideaparkissa, ja sieltä löytyi ihan kivoja pikku löytöjä. Onneksi rahaa nyt ei mennyt paljoa, koska sitä pitäisikin säästellä muuttoa varten.

Huppari H&M


Paita Gina Tricot

Hönöt housut: Gina Tricot
Outo ilme: perintökalleus 


Poikaystävä: ananasreaktori
(Hän itse kertoi mitä tässä kuvassa esittää, joten uskokaamme häntä.)

Huomenna taas iltavuoroon, harjoittelun puoliväli lähestyy jo. Tänään yks mies oli sitä mieltä, että mä oon amatsooni :DD Siellä se huikki koko ajan amatsoonia käymään sen luona. Mielestäni en kyllä ihan amatsoonin määritystä täytä, mutta voi toki olla, että hän näki mun sisäisen amatsooniuteni? 167cm on jo hyvä alku!

Hyvää viikon alkua kaikille eri kokoisille, näköisille ja JOPA HOMOILLEKIN!!!!!












perjantai 20. tammikuuta 2012

Hiuskarvan varassa

Värjäsin hiukset. Itse. Taas tuli valittua liian punertava sävy. Nyt on tummat latvat ja punertava juuri, vaikka sen ei pitänyt ees olla mitenkään erityisen punertava väri. Noooh... menkööt nyt seuraavaan kertaan saakka :D Ehkä silloin värjäys voisi tapahtua kampaajan toimesta. Voisin vaikka kokeilla taas etuhiuksien kanssa elämistä, vaikka viime vuonna se ei onnistunutkaan. Leikkasin (itse tietenkin) etuhiukset, ja seuraavana päivänä rupesin kasvattamaan niitä jo pois. Toki siinä saattoi ehkä hitusen näkyä amatöörin kädenjälki, kun leikkasin semmoset keskeltä ja sivuista yhtä tasaset. Jos ne olis ollu siistit ja hieman ees kasvojen piirteisiin sopivat, ehkä olisin voinut pitääkin ne? Uskaltaako taas mennä kokeilemaan, vai käykö siinä taas niin, että joudun pitämään etuhiuksia pinneillä kiinni, kunnes ne kasvaa takasin?

Aiemminkin on tapahtunut pienehköjä itsensä etsimisiä tässä kotivärjäyksen saralla. Pikkusisko sai porkkananväriset raidat, ja itsellä oli punajuurijuurikasvu.

Tässä melkeinpä tasan vuosi sitten leikkaamani etuhiukset. Tästäkin voi jo vähän hahmottaa, että ne on aika amatöörimäisen näköiset :D 

...ja tästä kuvasta näkee selkeesti kuinka jäätävän tikkusuoraan leikatut ne on. Ne vois sopia, jos ne olis vähän vähemmän paksut, fiksun malliset, ja täysin jonkun toisen leikkaamat.
Enhän mä itse leikkaa itseltäni umpisuolta jos se tulehtuu, koska en osaa, vaan kirurgi osaa tehdä sen oikealla tavalla ja pienemmillä epäonnistumisprosentilla. Miksi siis leikkaisin hiukseni itse, koska kampaaja on koulutettu siihen? Jos oikeesti meinaan leikata vielä joskus itse hiuksia, pliis linkittäkää mulle tää kuva, ja muistuttakaa, ettei Fiskarsseilla pysty ihmeisiin:

Nää olis niin ihanat! Itse asiassa, jos mä hetkeks aikaa meen tonne vessaan keittiösaksien kanssa, kyl mä uskoisin onnistuvani... Kyllä opiskelijan täytyy tietää missä asioissa kannattaa säästää! Itseluottamusta kehiin ja omat käden taidot kunniaan! 











tiistai 17. tammikuuta 2012

Oops I did it again...

Heipä hei! Oon nyt pitänyt hiljaiseloa jonkun aikaa, kun harjoittelu tuntuu vievän kaiken energian päivästä. Töistä tullessa oon hetken aikaa jaksanut olla ja touhuta, ja sit oon nukahtanut ja nukkunut tosi pitkät päikkärit, mikä ei oo koskaan hyvä idea. Mutta eilen menin heti kaheksan tunnin työpäivän jälkeen tunnin mittaselle lenkille, enkä nukkunut päikkäreitä, ja uni tuli illalla ihan minuuteissa! Eli siis tässä taitaa olla uus hyvä resepti päivälle :)

Resepteistä puheenollen, oon päättänyt tehdä ruokavaliolleni jotain. Viime viikon alussa karppasin kaks päivää (noloa), ja pian huomasin jo syöväni leipää samalla innokkuudella kuin aikaisemminkin. Karppaaminen ei oo ihan se mun juttuni, olin tosi väsynyt ja meinasin vielä pyörtyä harjottelussakin sen takia. No nyt sitten päätin pari päivää sitten lopettaa punaisen lihan syömisen ja kostaa karppaamiselle. Samana iltana napsin nakkeja ihan hyvällä halulla, kunnes tajusin, että vaaleanpunaisesta väristä huolimatta rikoin tätä uutta ruokavaliota :D No ei se siihen loppunut. Menin töihin, ja kerroin innoissani punaisen lihan boikotoimisesta, kunnes räjähdin nauruun kun huomasin laittaneeni eväsleipien väliin kinkkua :D:D Jos joku tietää niin viisaan ihmisen, joka ei tarvis aivoistaan yhtä viidennestä, niin mulle voi vaikka lahjoittaa.

Mutta kaikista näistä noloista väärinkäsityksistä huolimatta, syön tällä hetkellä soijarouhe-pastakastiketta ja ruismakaronia. Nyt ollaan tosissaan. Ainakin niin kauan, kunnes taas väitän jauhelihan olevan ruskeaa eikä punaista lihaa.



Muuten, en oo muistanutkaan kertoa, että tähän meidän kämppään ei muutakaan se nainen kenet mainitsin jossain aiemmassa tekstissä, vaan semmoinen nuorempi pariskunta :) Hyvä niin! Meidän muuttoajankohta ei oo vieläkään tiedossa, enkä jaksaisi odottaa ollenkaan. Oon suunnitellut jo talonvaltausta. Uskoisin, että tällä viikolla ei tapahdu mitään, mutta sitä seuraavana viikonloppuna me viimestään muutetaan. Tai mä ainakin aion viedä tavarani sinne, sama se onko edelliset asukkaat vielä siellä.

Mutta tunnin päästä pitäis olla jo töissä. Toivottavasti pääsen piikittämään ihmisiä! :-) Se on kivointa koko harjottelussa. Tähän loppuun vielä biisi kaikille jotka ei osaa pitää lupaustaan herkuttelun lopettamisessa. Miten niin omistan tän biisin itselleni?
 Pus moi!


                                   
(Aina muuten Britney-videoita... No mut tää on sentään hyvä!)










torstai 12. tammikuuta 2012

Ellun manttelinperijä

Noniin, kattelen Titanickia kolmatta kertaa parin viikon sisään. Olis kiva nähdä joskus vaihtoehtoinen loppu. Sitä odotellessa.

Oon tällä hetkellä työharjottelussa terveyskeskuksessa, ja siellä on ollut kieltämättä jännää. Oon oppinut jo kolmen päivän aikana ihan älyttömästi asioita! Ja oon päässyt poistamaan tikkejä ja hoitamaan haavoja, ihanan ällöö :-) Mutta eniten teen siellä perushoitoa, ja se on ihan mukavaa. Tuolla oppii kyllä arvostamaan hoitajia enemmän, kun pääsen ite kokeilemaan mimmosta se työ on. Mutta ei kuitenkaan välttämättä mun unelma-ammatti, koska oon kattonut niin paljon erästä suomalaista sarjaa. Valehtelisin jos väittäisin, ettei tää oo yhtään inspiroinut...


Tällä hetkellä elämä koostuu taas odottamisesta. Odotan, että päästäis muuttamaan, ja että saatais edes tietää muuttopäivä. Tosi piinaavaa elää epätietoisuudessa, mutta tärkeintä on se, että mitä tahansa tapahtuukin, se kämppä on meidän. Okei, no jos joku tuikkaa nurkkaan tulen ja talo palaa raunioiksi, sillon ei ehkä muuteta. Mutta ei mietitä sitä vaihtoehtoa.
Ja haluisin jo koiranpennun! Ollaan (eli oon ihan itsekseni) päätetty, että otettais pentu joskus keväällä/kesällä, jolloin mäkin olisin töissä, muutto olis hoidettu kunnolla loppuun ja rahatilanne olis elpynyt. Mutta se ei tarkota sitä, ettenkö olisi koko aikaa jonkun kennelin sivuilla kyttäämässä kleinspitzejä... Ihan älytön koirakuume, tekee ihan pahaa :( Ollaan keksitty jo nimiäkin! Jos se on poika, sen nimeksi tulee Simo tai Paavo :D Tytön nimiä ei olla keksitty. Haluaisin mieluummin ehkä poitsun. Mutta eipä sillä oikeesti oo mitään väliä. Musta on nyt jo muuttunu ihan kauhee koirafriikki, ja se pelottaa... Jos mä sen koiran saamisen jälkeen en puhu enää mistään muusta, tulkaa oikasemaan mua fyysisesti, vähän läpsäsette poskelle tai heitätte järveen.

Kävin tänään tuhlaamassa muutto/koiranhankintarahojani Hennesille. Oon kyllä niin loistava priorisoimaan =)=)


Peilikuvaaath <3
Huivi: Gina Tricot
Loput Hennesiltä.

Tähän loppuun idiootein biisi tällä hetkellä:

                                            
Nyt hei oikeesti. Biisin nimi kuulostaa tosi hurjalta, mut videossa tyypit ryövää jonkun kaupan? KAMOOOOON... "Mama i'm in love with a shoplifter. That's sooo cool." Ja toi alku kuulostaa munamiehen pomppufiilikseltä, tai joltain mun ala-asteen huilukappaleelta, jota oon joutunu soittamaan jossain konsertissa. Nyt hei Britney oikeestiiiii.....




sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Sinisilmät vaaleanpunaisilla aurinkolaseilla

Hui kauheeta, huomenna se alkaa. Ensimmäinen päivä hoitajana nimittäin! Miks se kaikki jännittäminen piti pimittää tähän viimeiseen iltaan? Oon hukannut tänään jo nimikyltinkin, ja sitä jouduttiin sit etsiin raivokkaasti joka paikasta. Onneks sentään löytyi, olin laittanut sen tosi hyvään ja loogiseen paikkaan, mutta en oo nyt kovin loogisella tuulella. :D

Olin lauantaina Lotan luona Helsingissä. Oli kieltämättä ihan älyttömän hauskaa! Meidän piti viettää iltaa ainoastaan siellä kämpillä, siemailla jotain juotavaa ja puhua scheibea. Mutta yksi asia johti toiseen, ja yhtäkkiä löysimmekin itsemme Tivolin tanssilattialta! Tivoli ei nyt oo välttämättä se ykkösvaihtoehto, mutta Lotan kaveri sai ylipuhuttua meidät sinne, niin miksipä ei! Ilta kului aika kivasti. Ja multa kysyttiin yhessä vaiheessa että "Ootko sä autolla kun et juo ollenkaan?" Oli tosi kiva vastata, että "Juon shotteja ettei tarvi käydä koko aikaa vessassa." :D Mutta nykyään teen niin, en jaksa muutenkaan roudata mitään tuoppia koko aikaa johonkin! 


Mutta ilta päättyi onnellisesti, lähdettiin tuntemattomien ihmisten kyydillä takaisin kämpille. Ihanan sinisilmäistä! Mutta eilen oli pakko antautua kohtalon vietäväksi, koska Lotan jalat oli ihan muusia korkkareiden takia, eikä oltais varmaan oltu ikinä perillä kun jouduttiin menee hitaasti, eikä tiedetty ees millä bussilla oltais päästy takaisin. Ei käynyt kuinkaan, ehjin nahoin kotona :D Suosittelen kaikille elämään vaaleanpunaiset aurinkolasit päässä!

Ja kun lähdin takaisin kotiin, bussissa vastaan tuli salkkari-Sebastian. Näen kyllä käytännössä ihan aina jonkun salkkarisankarin kun käyn Helsingissä. Aika hassua, viimeksi näin Sergein. Nojoo. 

Oli ihan huippu ilta, huippua seuraa, ja toivottavasti nyt tästä on hyvä aloittaa huippu viikko! Jännittää vaan niin paljon että tuskin pystyn ees käveleen huomenna :D Uskoisin nukkuvani pommiin.

Hyvää alkavaa viikkoa pallerot <3

torstai 5. tammikuuta 2012

Muutto lähestyy ja ostoslista pidentyy

Oltiin eilen katsomassa uusi Sherlock Holmes -leffa, se oli kieltämättä hyvä! Varsinkin kun siinä oli Jude Law, mutta toki muutenkin (<3). Viimeinen viikko lomaa, ja maanantaina alkaa alkuvuoden lirut housuun laskevin tapahtuma; työharjoittelu. Täytyy myöntää että nyt alkaa jo vähän jännittää enemmän, kun tietää että se on niin lähellä. En usko osaavani mitään.
 Kävin ostamassa tänään työkengät, ja peruin tilauksen yksistä ylihienoista pinkeistä työkengistä, koska ne ei olisi ehtineet tulla ajoissa perille pienen sotkun takia. Lasku oli nimittäin mennyt sähköpostissani roskapostiin, enkä luonnollisesti sitä tajunnut, ja ennen maksua en voinut saada kenkiä. No, nyt ostin semmoiset tylsät ja tavalliset, mutta ne on kyllä hyvät jalassa. Ja se nyt on todellakin tärkeintä, koska joudun kuitenkin seisomaan lähes koko päivän.

Muuttokin kolkuttelee ovella, mutta emme tiedä vielä tarkkaa aikaa. Ja iloiset uutiset lisääntyy, sillä se nainen joka kävi katsomassa meidän nykyistä kämppää, muuttaa tänne :) Kiva juttu, ettei tarvi maksaa helmikuun vuokraa.
Ja mikä ihmeellisintä, naapurit eivät ole melkein kuukauteen pitäneet ääntä! Toivottavasti meteli loppui nyt ikuisiksi ajoiksi, eikä siitä ole enää haittaa uudelle asukkaalle.

Tässä muutamia juttuja joita aion hommata uuteen kämppään! Sitten kun on rahaa...


meidän uusi ruokailuryhmä (joka odottaa häkkivarastossa muuttoa)



Ostoslistaan sisältyy myös lisää mattoja, luultavasti hylly, lipasto ja sohvapöytä. Mutta näitä kaikkia ei tulla ihan yhdessä päivässä hankkimaan, kunhan nyt vaan päästään uuteen asuntoon mahdollisimman nopeesti :)

Heipsuli hei <3











maanantai 2. tammikuuta 2012

Baby you're a firework

Noniin, hyvää vuotta 2012 kaikille! Meidän uusivuosi vaihtui Tampereella hotelli Ilveksen yökerhossa. Oli kieltämättä todella hauska ilta, vaikka ei pieniltä ongelmiltakaan vältytty. Ja en kyllä yllättynyt siitä uutisesta, että se olen minä, joka pääsi koheltamaan.
Laitoin mustan mekon, jonka kanssa päätin laittaa mustat sukkahousut. Ainoat mustat sukkikset jotka löysin, niissä oli kämmenen kokoinen reikä haaroissa. No, päätin laittaa ne paremman puutteessa (eikö tässä ole jo aika vahvasti katastrofin ainekset valmiiksi koossa?).
Baarissa ollessamme matkalla kohti tanssilattiaa, baaritiskin edessä joku oli tiputtanut lasinsa lattialle. 
Neste, lasinsirut, jäänpalat vs. hieman hiprakkainen Jenni ja korkkarit. Tyhmempikin varmaan osaa jo piirtää mieleensä tarinan seuraavan käänteen. Kaaduin lattialle, nyt on pepussa mustelma, kädet täynnä lasinsiruista tulleita verta vuotaneita viiltohaavoja, ja suuri häpeä niiden hävyttömien "salaa" rikki olevien sukkisten takia :-D En yleensä kaatuile baarissa, mutta nyt kävi näin. Muuten uusivuosi oli oikein hyvä! Ilotulitukset oli aika siistit, ja siinä vaiheessa alkoi hieman niskakarvat nousemaan pystyyn kun Musen Knights Of Cydonia alkoi soimaan!






Nyt on aika jännittää viikon päästä alkavaa ensimmäistä harjoittelua terveyskeskuksessa! Mä kyllä jotenkin jaksan uskoa että hyvin se menee, mutta ainahan jotain voi mennä pieleen. Mutta veikkaan silti, ettei kenenkään kannata hankkiutua terveytensä kanssa ongelmiin, ihan vaan vaikka sen takia, että voitte joutua mun hoidettavaksi. Monet meidän luokkalaiset ovat sanoneet, että heitä melkeinpä enemmän pelottaa kuin jännittää, mutta toistaiseksi oma jännitykseni on pysynyt ihan positiivisena perhosia vatsassa -jännityksenä. Luulen, että perhoset riehaantuu, ja loppuviikkoon mennessä jännitys muuttuu paniikiksi :D Varsinkin jos viime tingassa tilaamani työkengät eivät saavu ajallaan... 

Oon siivonnut ihan koko päivän. Semmoset kolme tuntia. Meillä kävi äsken joku nainen kattomassa tätä kämppää. Kävin jopa pumpulipuikoilla siivoomassa suihkukaapin saumat...! Ja se nainen käveli vaan kämpän ympäri, eikä ees menny tutkimaan suihkukaapin saumoja. Aika kummallista, mutta se onneks sanoi heti ensimmäisenä että "Onpas täällä siistiä!" :D Luojan kiitos se ees huomasi, että mä tosissaan yritin ihan parhaani. Hän kyllä vaikutti kiinnostuneelta, toivottavasti tärppää!

Tähän loppuun vielä niin hellunen video!!! En tykkää JVG:stä, mutta lapsista tykkään <3 :-D Poitsut tuskin vois olla ton enempää koviksia?

Hihii ihania <3 Ja keskimmäisellä on niin paljon mitaleja kaulassa et hyvä kun pystyssä pysyy! Asennetta!