perjantai 13. huhtikuuta 2012

Nyt on tatuointi käessä

Hihei! 
Täällä aivasteleva ystävänne Jenni! Oon pärskinyt koko päivän. Sieltä se on tulossa. Taas.
Mutta ei haittaa. Käytiin eilen Helsingissä. Shoppailusaldo on seuraavanlainen:




Ruttuiset bleiseri ja paita Zarasta
Ihana raitainen laukku Mangosta
Farkut Gina Tricot

Sori en jaksanut ruveta tähän aikaan illasta silittelemään :D

Oltiin E:n kanssa shoppailemassa, ja sain ton valkoisen bleiserin :) Hihii ihanaa!
Nähtiin myös ihana L, jonka kanssa nähdään nykyään liian harvoin <3 Mutta oli huippua nähdä, varsinkin kun kyseinen daami vei meidät syömään Vapianoon. Pestopasta tagliatetteLLA, mmmmmm!

Oonkohan unohtanut mainita jotain. Ai niin, tää juttu.
Kiitos Linda, oon ihan huipputyytyväinen :) 
Nyt vaan odotellaan parantumista, ei oo onneksi ees mitenkään erityisen kipeä. Ja eniten ihmettelen sitä, etten ulvonut kivusta, jätin aamulla alaripsetkin ilman ripsaria, koska olin ihan varma että itken :D En sanonut edes AU! Ihan uskomattoman helppoa oli kestää. Kaikki meni niin hyvin kun vaan voi mennä, ei tullut verta eikä kudosnestettäkään juuri ollenkaan :) Eiköhän me tästä pian parannuta, kuvakin muuttuu kohta vähän enemmän oikean väriseksi, nyt se on pikkasen rusehtava, mutta se katoaa jonkun ajan päästä tässä parantumisen myötä.

Oon kyllä onnistunut möhlimään ton hoidon kanssa jo monen monta kertaa, oon mm. raapassut sitä hiusharjalla ja kun paistoin kanaa, sieltä lennähti joku kuuma rasvapallero suoraan kuvan päälle! Aina kun yrittää olla mahdollisimman varovainen, tapahtuu noinkin tyhmiä pikkujuttuja :D
Mutta vielä ei mitään hätää, yritän hoitaa sitä nyt niin ettei tulis rupea, ja jos se tulee, joudun varmaan sitomaan kädet selän taakse etten revi sitä... Koska mikään ei oo niin ihanaa kun rupien repiminen! HOHOO.

En tiedä kuinka ehdin tässä lähiviikkoina päivittämään kuulumisia, on nimittäin aikamoinen tentti/työrupeama alkamassa. Mutta hyvää kannattaa odottaa... Yeah right!



maanantai 9. huhtikuuta 2012

Summa summarum

Hellurei, rakkaat lukijat!

Palaan taas takaisin ihmisten ilmoille pienen breikin jälkeen. Kaikki alkoi tuutorikoulutuksesta, joka oli oikein onnistunut ja kaikin puolin hykerryttävän viihdyttävä, vaikka toi koulun lattialla _joogamatolla_ nukkuminen ei oo ihmisen hommaa, varsinkin jos ymmärrätte, ettei joogamatto ole kovin paksu. Minä en ymmärtänyt sitä pakatessa, koska luotin siihen että oon nukahtanut kolme kertaa joogatunnilla, eli siinä voi siis saada unta nopeasti. No eipä mennyt ihan niinkun suunnittelin, mutta onneksi varapatjoja (jotka nekin jotain jumppamattoja, ah) oli vielä jäljellä! Käteen jäi monta kourallista uusia tuttavuuksia, sekä hönöjä inside-läppiä, kuten mainitsemisen arvoinen maailman hauskin karttaleikki. Joten kiitos kaikille uusille ja vanhoille tutuille vielä näin jälkikäteen, ootte huikeita tyyppejä! :)

Sen jälkeen olikin aika osoittaa nokka kohti Tamperetta, ja rakkaiden tyttösten seuraa. Se reissu olikin kyllä ihan kiva, vaikka baarikierros tehtiinkin hieman vajaalla miehityksellä, eikä juotavakaan oikein maistunut tiheätempoisen juomapelin jälkeen. Mutta seura, NE IHANAT PIZZAPALAT, ja juoma oli hyvää, ja niistähän hyvä ilta yleensä koostuukin! Ootte ihania N J J A P (ja H, vaikket saanut vapaapäivää "kaverin kihlajaisiin" ;D <3)<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3

Sen jälkeen pari hassua koulupäivää, joiden jälkeen ajauduimme siihen Pisteeseen, missä jouduimme juomaan yhdet jos toisetkin minttukaakaot.

Ylpeänä esittelen reissun matkaeväät, jotka toden totta tuhottiin, eikä mitään jäänyt jäljelle, paitsi finnit.



Oltiin mökillä hetken aikaa miehityksellä minä+E+isä+miespuolinen perhetuttu. Ainoana naispuolisena meinas kyllä välillä mennä niiden juttuihin vähän järki, mutta hyvin siitäkin selvittiin, viimeistään silloin kun äiti tuli paikalle :D Tässä on "itämaista rieskaa", jonka joku eksoottinen lapinmies tuli myimään suoraan meidän mökin ovelle! Pelottavaa, outoa, epäilyttävää. Mutta rieska oli hyvää! Ja kovin itämaista ainakin miesseurueen mielestä, koska se on puolikuun muotoon leikattu. :D

Voi sitä onnen päivää kun äiti tuli leipomusten kanssa <3


Pisteessä särpimässä mustikkacosmoa. Piste on kyllä vaan niin.... piste piste piste....

E oppi laskemaan tosi hyvin! Tää olikin eka kerta kun se pääsi rinteeseen koko elämänsä aikana, ja nyt se on jo suunnittelemassa hommaavansa laskettelukamat itelleen alennusmyynneistä :) Jee, sain laskettelukaverin! Mä taas päätin ostaa uuden laskettelutakin ainakin, koska toi uus "bandiittihuivi" ei sovi nykyiseen takkiin mitenkään. (Jep siinähän se tärkein pääsyy on!) Mutta eipä sen ollu tuolla nyt niin väliä, eihän kukaan nähny että kuka siellä huivin takana luuraa!

Käytiin myös tarpomassa tunturin päällä. Menomatka meni puuskuttaessa, ja takasin tullessa äiti humpsahti lumihankeen nivusia myöten, ja mä vetäsin kauheet huutonaurukaatumiset sen perään. Isä ei ihan ehtinyt ottaa kuvaa kun perheen akat on naamallaan hangessa :D


Ja kaiken tämän jälkeen tultiin la-su porukoiden luo ja nähtiin samalla kavereita (tällä kertaa myös H! <3). Istuskeltiin iltaa ensiksi ihan rennoissa tunnelmissa, mutta tie vei kuitenkin meidän vakkaribaariin, Karmaan. Se oli pilattu remontin aikana. Me ei päästy E:n kanssa sisälle ollenkaan, vaikka jonotettiin kaks tuntia umpijäisinä, baari oli kuulemma ihan tyhjillään ja jono sen kun kasvoi! Terveisiä vaan kaikille kanssajonottajille. Osa teistä oli ilmeisesti koulunsa käyneitä, koska päättelitte, että työntämällä ihmismassaa kohti ovea, jono liikkuu nopeampaa! SCORE! Ainoa ongelma oli toki siinä, että ovi pysyi kiinni. Ilta ovien sisäpuolellakaan ei ollut kuulemma kokemisen arvoinen. Sanat "Tampereen Tivoli" ja "Silja Serenade" riittivät kertomaan, ettei sinne ole pakko enää toisten jonottaa. Surettaa!

 Viimeisimmästä episodista huolimatta oli toooosi kivaa. Ja nyt pitäis jatkaa elämäänsä ihan niinkun mitään tämmöstä ei olis tapahtunutkaan. Onko se mahdollista? Ehkäpä huomenna aamulla taas tajuaa miten ällöttävää koulu tällä hetkellä on, kun joutuu heräämään kuudelta ja pakkaamaan koulukirjat laukkuun. Tuntuu myös siltä että oon ihan jäljessä ja ulkona kaikesta, vaikka olinkin vaan pari päivää poissa. 

Voisin postailla vaikka huomenna tai ylihuomenna lisää, koska tää tauko on nyt jättänyt aika paljon asioita muhimaan! Oon nimittäin keksinyt ihan hulvattomia investointikohteita tulevalle kesälle ;D Te ette voi ikinä arvata mitä tuun omistamaan kesällä... Moni ehkä nauraa ja pitää mua hulluna, mutta sitten kun omistan sen, niin voin kertoa että hymyt hyytyy...

Heipsistä hei mussulit <3